• Mikko Korkeakoski

Blogi: Rohmuavatko maakunnat kuntien rahakirstut?

Päivitetty: seitsemän päivää sitten

Maakuntahallinnon rakentaminen jatkaa soteuudistuksen ideologisena perustana lausuntokierroksen jälkeenkin, tosin uudella hyvinvointialueet-nimellä ainakin siirtymäkauden ajan. Hallituksen lakiluonnos sai lausuntokierrokselta yli 800 palautetta, jotka arvioiden mukaan olivat pitkälti hyvin kriittisiä. Palautteiden yhteenvetoa ei ole julkistettu, vaikka hallitus kertoi ne käyneensä läpi alle parissa viikossa. Joka tapauksessa moni asia, mitä eri siirtymäkausien jälkeen tässä uudistuksessa tulee tapahtumaan, on vielä hämärän peitossa.


"Jos joku uudistuksessa on varmaa, niin verotus kiristyy entisestään."

Mitä esimerkiksi tapahtuu maakuntien pienimpien paikkakuntien sote- ja pelastuspalveluille? Viime kädessä niistä päättää joko ministeriö tai maakuntavaaleissa valitut päättäjät. Jokilaaksojen alueen tuleekin näyttää voimansa jo mahdollisista maakuntavaaleista lähtien. Meidän on saatava myös oman alueemme edustusta pitkälti Oulun seudun edustajista koostuvaan päättäjien joukkoon pitämään puoliamme.

Jos joku uudistuksessa on varmaa, niin verotus kiristyy entisestään. Toteutuessaan nyt valmisteilla oleva sotemaakuntauudistus haukkaa jokaisen kunnan kunnallisverosta tämän hetken laskelman mukaan yli 13 prosenttiyksikköä sekä ison osan kuntien valtionosuuksista, mutta velat jäävät kuntien harteille. Tämä tarkoittaa, että kunnille jää elintärkeiden palveluiden kuten sivistyksen, liikunnan, hyvinvoinnin ja infran toteuttamiseen huomattavasti vähemmän rahaa. Tämä lisää huomattavasti painetta kunnallisverojen korotuksiin.

Kaiken lisäksi hallitus valmistelee maakuntaveron käyttöönottoa. Jos maakunnille tulee verotusoikeus, niille tulee myös rahoitusvelvollisuus. Pohjois-Pohjanmaan sairastavuusindeksillä se tarkoittaisi noin 1,5-kertaista maakuntaverorasitusta eteläiseen Suomeen verrattuna. En siis jaksa uskoa hallituksen jaloon tavoitteeseen, etteikö kokonaisveroaste tässä rytäkässä nousisi.


"Mielestäni uudistus olisi voitu toteuttaa luottaen kuntapohjaiseen yhteistyöhön laajentamalla sitä kautta sotelle leveämmät hartiat."

On täysin totta, että nykyisellään sotekustannukset ovat kalliine erikoissairaanhoitoineen yksi suurimpia kuntien talousahdinkojen aiheuttajia. Juuri siksi soteuudistusta on väännetty kauan, jotta ihmiset saataisiin jonoista hoitoon ja kustannukset kuriin. Tämänhetkisessä uudistusmallissa ei välttämättä toteudu kumpikaan tavoite, koska sitä tehdään hallinto edellä. Mielestäni uudistus olisi voitu toteuttaa luottaen kuntapohjaiseen yhteistyöhön laajentamalla sitä kautta sotelle leveämmät hartiat. Esimerkiksi Jokilaaksojen alueen kokoisena tehty uudistus olisi sentään pitänyt päätöksenteon alueella omissa käsissämme. Lisäksi yllättävät ja erityisen kalliit erikoissairaanhoidon kustannukset voitaisiin yhteisvastuullisesti jyvittää valtion tai erityisvastuualueiden kustannettavaksi edes osittain, jotta ne eivät kaatuisi pelkästään yhden kunnan harteille.

Toteutuivatpa suunnitellut uudistukset tai eivät, tulevaisuudessakin kunnissa tehdään päätöksiä kuntalaisten arkeen vaikuttaviin asioihin. Kuntalaiset ja yritykset tarvitsevat jatkossakin kuntien investointeja ja muita panostuksia elinvoiman ja palveluiden kehittämiseen. Kuntapolitiikka tarvitsee vastuullisia ja yhteistyökykyisiä päättäjiä erityisesti näinä haastavina aikoina. Suomen tärkeimmät vaalit eli kuntavaalit lähestyvät. Sinä voit vaikuttaa kotikuntasi tulevaisuuteen käyttämällä vaaleissa ääntäsi ja asettumalla itse ehdolle, tervetuloa mukaan!

Tämä blogikirjoitus on julkaistu alunperin Sinituuli-lehdessä.

 

©2018 by Korkeakoski